Kotona!

Bund

Kotona ollaan! Nyt tuntuu jo vähän siltä, ettei olisi koskaan lähtenytkään täältä pois. Nopeasti sitä tottuu taas omaan arkeen ja suomalaisiin ympärillä. Kirjoitinkin aikaisemmin, että tämä blogin pitäminen oli hyvä juttu sen takia, että ne vaikeat ajat unohtaa helposti. Ja se on osoittautunut ihan todeksi! Nyt jo (kaksi päivää Suomeen tulon jälkeen) voin muistella matkaa vain hyvin mielin ja väsymyksen täyteiset viikot ovat painuneet taka-alalle. Huomaan myös, etten kaivannut erityisesti esimerkiksi mitään ruokia, koska pääsin syömään ruisleipääkin tasaisin väliajoin Kiinassa. Isoin asia, jonka kuitenkin  huomasin Suomeen tullessa, oli ihanan raikas ilma! Suzhoussa ei paljon sinistä taivasta näkynyt..

Bye bye!

Viimeinen viikonloppu sujui Shanghaissa shoppaillen ja nauttien hyvästä ilmasta. Viimeinen työpäiväni maanantaina (14.5) oli mukavan rauhallinen ja kaikkien mielestä näytin tosi onnelliselta :). Tunsinkin itseni tosi hymyileväksi jo edellisellä viikolla, vaikka samaan aikaan fiilikset olivat tosi haikeat. Tekemäni työ muuttui kevään kuluessa jopa mielekkääksi, kun tietotaito lisääntyi pikkuhiljaa muita seuraillen ja kysellen. Myös hotellin vieraat tuntuivat loppua kohden entistä mukavammilta :) (mikä siis varmasti johtui siitä, että monet olivat jo tuttuja ja olin itsekin puheliaampi).

Dinneri

Vietimme läksiäisiäni maanantai iltana. Lähes kaikki työkaverini olivat paikalla ja tunnelma oli tosi hyvä. Ohjelmaan kuului syömistä ja karaokea. Ravintola oli hotpot-tyyppinen eli pöytään oli upotettu jättimäinen pata, jossa valmistettiin kalaa, tofua ja erilaisia kasviksia. Olen aika ylpeä siitä, että olen oppinut nyt syömään puikoilla, koska se ei todellakaan ollut hallussa Kiinaan tullessani :). KTV (karaoke) oli myös taas tosi hauskaa ja innostuin laulamaan vähän enemmänkin.

Lydia+"Kiina-hymy"

Tiistai minulla oli vapaata ja aika menikin pakkaillessa, ystäviä hyvästellen sekä illallisella yhden managerin kanssa :). Olin arvioinut tavaramääräni ihan väärin eli lopputuloksena Kiinaan jäi nyt aikamoinen kasa vanhoja vaatteitani (mutta vanhoja sellaisia). Kaikki tärkeimmät sain kuitenkin ahdettua mukaan! Illallinen taas oli aika erikoinen tapaus: kyseinen manageri oli jo edellisellä viikolla ehdottanut lounasta tai illallista, mutta vasta nyt löytyi aikaa. Menimme ensin ravintolaan syömään kalanpäätä ja sieniä, sen jälkeen toiseen ravintolaan syömään kiinalaisia jälkiruokia ja sitten vielä musiikkibaariin vähän juomaan juomia :). Olin aika yllättynyt, kun  olin hotellilla takaisin vasta puolenyön jälkeen.. Ihan mukavaa silti oli, vaikka manageri ei nyt todellakaan ollut ihan oman ikäiseni :). 

Tiger Hill:in pagoda

Paluumatka osoittautui aika rankaksi, kun kuljetukseni lähti keskiviikko aamuna kello viideltä (ja nukkumaan pääsin siis yhden jälkeen). Lento kohti Suomea alkoi hieman ennen kello kymmentä ja kesti ne ruhtinaalliset kymmenen tuntia. Toisaalta oli hyvä, että olin tosi väsynyt eli aikalailla torkahdellessa matka sujui.  Aikaero ei ole tuntunut vaivaavan ainakaan vielä yhtään eli Suomeen paluu on ollut kaikin puolin onnistunut ja helppo.

Nyt on sitten työssäoppiminen ulkomailla hoidettu! Tämä kevät on ollut elämäni kasvattavin kokemus ja sain nähdä aivan uskomattoman paljon. Merkonomi-paperit saan käteeni tasan  kahden viikon päästä ja ennen sitä ehdin vielä käväistä Hollannissa. Haluan kannustaa kaikkia ulkomaille haluavia lähtemään rohkeasti matkaan ja ottamaan tällaisista tilaisuuksista kaikki mahdollinen irti. Älkää kuitenkaan lähtekö, jos koette olevanne lyhytpinnaisia ihmisiä, koska ainakin Kiinassa tarvitaan välillä kärsivällisyyttä ja kykyä hyväksyä erilaisuus. Toivottavasti tekstini ovat kuitenkin innostaneet edes joitain teistä lähtemään tutkimusmatkalle Kiinaan. Maa on ainutlaatuinen, ystävällinen ja unohtumaton <3

Kiitos ja näkemiin!

Seidi