maanantai 12. maaliskuuta 2012

Niin paljon nähtävää!




Jälleen on kulunut yksi viikko.  Havahduin edellisenä viikonloppuna siihen, miten vähän aikaa minulla on loppupeleissä tutustua Kiinaan. Viikot täyttyvät oikeastaan pelkästään tekemästäni täydestä työviikosta (ja silmänaluseni ovat kuulemma tummat..), joten kaikki viikonloput tulisi käyttää tosi tehokkaasti hyödyksi. Suzhou on onneksi suhteellisen pieni kaupunki, joten hirveätä paniikkia sen suhteen ei tule. Shanghai on myös hyvin hoidossa siellä asustelevien oppaitteni ansiosta :). Aikaa tulisi kuitenkin riittää vielä muutamiin naapurikaupunkeihin ja onhan näitä Suzhoun katujakin kiva katsella useampaan kertaan: kaupunki tuntuu ihanan vihreältä, puhtaalta ja rauhalliselta verrattuna yleiseen mielikuvaani Kiinasta. Ihanaa on myös se, että olen tutustunut moniin työkavereihini hyvin ja he ovat mielellään esittelemässä minulle paikkoja :).

Edellisenä perjantaina(2.3) Lydia, yksi näistä työkavereista, halusi mennä syömään kanssani. Ensin ostimme katukeittiöstä keitetyt maissintähkät ja pienen kielimuurin takia ajattelin vähän aikaa, että ruokailu oli varmaan siinä :). Menimme kuitenkin täysin kunnolliseen ravintolaan, joka on kuulemma iltaisin todella kiireinen ja länsimaalaistenkin suosiossa. Söimme aivan mielettömän hyvältä maistuvia ruokia: ”liha-kasvis-nuudeli-peruna”-pataa, jogurttia, kurkkua, kaalisalaattia, lammasvartaita, leipää ja karamellisoitua bataattia sekä jälkiruuaksi hedelmiä. Lydia on puhelias ja avoin, joten myös jutustelu sujui mukavasti ja sovimme tapaavamme myös seuraavana sunnuntaina.


Lauantaina lähdin itsekseni tutustumaan Jinji Lake:n toiselle puolelle. Ajoin bussilla ensin aika reilusti ohi aikomastani pysähdyspaikasta. Kääntyessäni takaisin, olin selvästi alueella, jossa ei ihan hirveästi länsimaalaisia kulje (saamieni katseiden perusteella). Selviydyin kuitenkin aikomalleni Times Square:lle, joka on laaja alue ostosmahdollisuuksineen ja ravintoloineen. Samassa yhteydessä on myös parien suosima Wherris Feel Park(huvipuisto) ja Modern Plaza, joissa näkyi monia hääpareja ottamassa valokuvia. Käväisin myös ”Suzhou Science and Cultural Arts Centre”:ssä, jossa oli muun muassa elokuva- ja ”normaali” teatteri. Huolimatta siitä, että olin yksin liikkeellä, selviydyin hotellille vasta hieman ennen ilta yhdeksää :).

 

 Sunnuntaina kiertelin vanhaa kaupunkia ensin itsekseni. Kävin syömässä nuudeleita jossain pikaruokapaikassa: yksi paikan työntekijöistä toi minulle haarukan, kun katsoi alun puikoilla räpistelyäni! En kuitenkaan luovuttanut, vaan väitän, että alun syömisvaikeudet johtuivat pelkästään kohmeisista käsistäni ja loppu sujui mallikkaammin :). Myöhemmin päivällä tapasin jälleen Lydian ja hän vei minut ensin katselemaan pieniä kojuja Suzhou Museumin ja Humble Administration Garden:in viereen. Kävelimme ympäriinsä myös Guan Qian Street:ia (pääostoskatu) ja maistoimme hirveästi erilaisia ruokia pienistä katupaikoista: bataattia, lihafajitasta, pikku-pitsoja, tofua. Ainoa mistä en pitänyt, oli perinteinen suzhoulainen ”bean curd”, joka on liian eksoottista minulle hyytelömäisen koostumuksensa takia. 

Tällä viikolla pääsin myös iltavuorojeni ansiosta käymään baarissa (ala-aulassa työskentelevät pojat vaativat minua mukaansa :)). Kokemuksen erikoisin osa oli kuitenkin ruokapaikka, johon menimme itse baarin jälkeen. Paikka oli pieni katuravintola, joka ei sotkuisuutensa ja vanhanaikaisuutensa (tupakansavuineen) takia ollut se kaikista houkuttelevin, mutta kyllä se ruoka jälleen upposi täysin vaivatta suuhuni! Saattaa nyt kuulostaa siltä, että vapaapäivät täyttyvät pelkästään ruoasta, mutta niinhän se ehkä onkin.. Eikös se eri maiden spesiaalein asia ole kuitenkin aina ruokakulttuuri.


Tällä hetkellä (la 10.3) vietän viikonloppuani Shanghaissa. Olemme kierrelleet ”feikki-markkinoilla”, vierailleet Shanghain Ocean Aquariumissa ja ostelleet lähileipomosta ihanaa ruisleipää ja karjalanpiirakoita. Sukulaisten näkeminen poistaa pahinta koti-ikävää ja väsymystä, kun saa puhua koko ajan suomea. Eli myönnettäköön, välillä tuntuu, että olisi ihan mukavaa päästä kävelemään Vantaan tutuille kaduille, oli ilma sitten mikä tahansa. Toisaalta kohta on jo maaliskuun puoliväli, minkä jälkeen koittaa nopeasti jäljellä olevat huhtikuu ja toukokuun alku. 

Seidi

Ei kommentteja: